Marsuista

Marsuilla on oma rakennus Turengissa. Käytössä on kerroshäkit.

 

Alusina käytän turvetta ja se on osoittautunut erittäin hyväksi kuivikkeeksi. Ainoa haittapuoli on se että siivouksen jälkeen pitäisi aina pestä lattiat. Sotkevuus on kuitenkin pieni haitta, kun kuivikkeen imukyky on niin suuri eikä se haise.

Heinää on aina tarjoilla ja kuivaruokana on Supa Naturalia.

Kesällä marsut syövät tuoretta ruohoa, muita kasveja ja lehtiä, vaihteluksi vihanneksia. Talvella tuoreruoka vaihtelee sen mukaan, mitä on saatavilla. Esim. porkkanaa, kiinankaalia, punajuurta, paprikaa, parsakaalia. Herrasväki ei pidä suuresti omenista, lantusta eikä kaalista mutta sitäkin on välillä syötävä. Joskus herkutellaan salaatilla tai kurkulla. Vaihtelu on kaiken A ja O marsujen mielestä. Useampana päivänä on turha tarjota samoja vihanneksia.

C-vitamiinina käytän askorbiinihappoa juomaveteen. Kesällä vähemmän ja talvella melkein päivittäin. Jos tarjoilla on paljon vihanneksia, juominen vähenee ja ruuasta tulee silloin muutenkin C-vitamiinia. Monivitamiinia marsut saavat kuukausittain. Pidän erittäin tärkeänä antaa marsuille etenkin B– ja E-vitamiinia sekä magnesiumia.

Selfit ja englannin crestit ovat lähinnä sydäntäni ja näihin keskityn enimmäkseen. Aloitin vuonna 1999 valkoisilla ja creameilla ja ne ovat edelleen mielestäni hienoimmat marsurodut maailmassa. Ensimmäiset tulivat Katja Kivipurolta ja hieman myöhemmin Tommi Långströmiltä tulikin melkoinen pläjäys lisää. Myöhemmin mukaan tulivat myös molemmat värit satiinina ja satiinicrestinä.

Creamia kasvatan enimmäkseen cream x cream-yhdistelmällä, josta välillä syntyy kyllä valkoisiakin. Joskus yhdistän creamia ja p.e.whitea, enimmäkseen geenipohjan laajentamisen vuoksi. Joskus kyllä joku tumma cream on laitettava valkoiselle.

Jossakin vaiheessa täytyikin hommata self buff cream-kasvatusta varten. Ruotsista kotiutui Mon Cherie Solitaire. Aluksi se astui vain valkoisia naaraita mutta nyt on mukaan tullut myös ihan buff-kasvatuskin.

Vuonna 2001 sain Suomen Nordicissa päähäni alkaa kasvattamaan d.e.whiteja. Samana vuonna tämän rodun edustajia tuli Ruotsista Jennifer Wimannilta. Niitä on edelleen mutta pienimuotoisesti. Muutamiin kasvatteihini olen ollut erittäin tyytyväinen. Ja FIN MVA Nikean Tirlittanin ihania silmiä sekä hartioita on saatava periytettyä myös cream-linjaan. Myös hänen tyttäresnsä FIN MVA Nikean Femme Fatale on silmiä hivelevää katsottavaa. Ja nyt on siitä onnellinen tilanne, että ensimmäiset Femmen kauniit lapsoset jo kasvavat, yksi kävi jo baby-luokassakin hakemassa sertin.  D.e.whitea olen kasvattanut d.e.w. x d.e.w-yhdistelmillä sekä yhdistämällä sitä creamiin. Tällaisesta yhdistelmästä olen pitänyt vain d.e.whiteja, koska pelkään creamille ehkä perityviä tummia korvapigmenttejä sekä tummempaa väriä. Haeskelen muutamaa d.e.whitea lisää.

Norjan Nordicista 2000 väki lisääntyi ensimmäisellä abessiinialaisella ja vähän ajan päästa niitä tuli lisää Ruotsista. Ikimuistoista oli kun Nikean Eka Vekara voitti Vuoden Voittaja 2002– arvon. Abessiinialaiset ovat hauska lisä marsukasvatuksessa. Suurin osa abyistäni alkavat olemaan suosikkiväriäni tort & whiteja, nyt on tullut myös tort & white roaneja. Vaikka abessiinialaisessa ei tulisi kiinnittää huomiota väriin, kun se on turkkirotu, haluan niiden kuitenkin olevan oman värisiäni. En oikein halua itselleni brindlejä tai brindle roaneja, ne kun ovat mielestäni tylsän värisiä. Vaaleammat värit ovat makuuni. Ja makuasioista ei kannata kiistellä. Tort & whiteissakin haluaisin olevan mahdollisimman paljon valkoista.

Marraskuussa 2004 kävi sellainen sattuma että Turengin näyttelystä sattuman kautta marsulaan muutti Tommi Långströmiltä buff roan/white-värinen teddytyttö. Teddyjä ei ollut tarkoitus alkaa kasvattamaan kuin hyvin pienimuotoisesti, mutta rotu on vienyt mennessään...

Aloitin p.e.golden-kasvatuksen, kun joulukuussa 2004 sain Ruotsista aloituseläimet. Myös Mikko Korhoselta on tullut muutama. Nyt on syntynyt ja näyttelytetty jo omia kasvatteja ja alku on lupaava. Valioita on jo ja lisää tulee valmistumaan kovalla kyydillä...Jo BIS:n on voitettu näillä liekehtivillä kaunistuksilla.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Marsujen hoidosta ja kasvatuksesta sekä sen historiasta

Vuoden kasvattaja 2002 & 2003